Suvannon
seudun sukututkimuspiiri
Pöytäkirja
Aika
Lauantai 24.9.2011 kello 14.00-17.00
Paikka
Karjalatalo Galleria-sali, Käpylänkuja 1, Helsinki
Vetovastuu
Rautu
1. Avaus
Raimo Tuimala avasi kokouksen klo 14.02.
2.
Esityslista
Käytiin läpi kokouksen
esityslista ja hyväksyttiin se.
3.
Läsnäolijat
Raimo Tuimala pj Eeva Malkamäki Heikki Malkamäki
Aini Kokko siht. Osmo Tuokko Ulla Kaasalainen
Kalevi Hyytiä Antero Pärssinen Varpu-Leena Sumsa
Anneli Lundberg Pentti Lamppu Kauko Hinkkanen
Harri Laine Eija Savolainen Ilmi Pesonen
Outi Ahponen Ritva Rantala Leena Repo
Jorma Kähäri Vilho Mentu Maire Uosukainen
Irja Jantunen Raimo Manninen Hellevi Kuuppo
4.
Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin pöytäkirja.
5. Vuoden
2012 toimintasuunnitelma
Vuoden 2012 kokoukset on
sovittu ja ne ovat edellisessä pöytäkirjassa.
Kylien nimet -projekti jatkuu, mutta sen vetäjä vaihtuu. v.
1918 sotasurmat -projekti jatkuu Osmo Tuokon johdolla.
Mahdollisia alustusten
aiheita, joista kokousten vetäjät voivat halutessaan käyttää:
-
VAKKA-tietokannan
käyttö
-
SSHY
-
perinnetiedon
kerääminen
-
valokuvien
säilyttäminen ja digitointi
-
sota-arkiston
aineiston esittely
-
pitäjälehdet
ja niiden historia
-
siirtolaisten
asuttaminen
-
valtiokonttorin
korvausasiakirjat
-
asutus
ja asuminen ennen isojakoa
-
naisten
sosiaalinen asema 1800-luvulla
Kuulutko sukuuni -tapahtumaan
osallistutaan jatkossakin.
Antero Pärssinen kyseli halukkuutta järjestää ensi kesänä
matka Suvannon seudulle. Suvannon seudun pitäjäyhteisöt järjestää matkan keväällä.
Jos sukututkimuspiiristä löydy täyttä bussilastillista, voi tähän matkaan
osallistua. Kalevi Hyytiä ottaa asian esille pitäjäyhteisöjen kokouksessa. Matkalla
on kiinteä ohjelma, jonne sukututkimusasiantuntijat ovat tervetulleita. Yhtenä
vaihtoehtona on järjestää matka Viipurin arkistoon, jonne pääsee kerrallaan 5
henkilöä. Viipurikeskus hoitaisi tulkkauksen ja varaukset. Leena Repo lupasi
kysyä Viipurikeskuksesta ja metsäpirttiläiset voivat valmistella seuraavaan
kokoukseen matka-aiheita.
6. Mentujen
suku, Vilho Mentu
Vilho Mentu, jonka vanhemmat ovat syntyisin Raudun Kaskaalan
kylästä, kertoi Mentun
nimeä kantavan sukuhaaran vaiheista Raudun Orjasaaresta
1650-luvulta lähtien nykypäivään.
7.
Pohjois-Inkerin asuttaminen ja Kähärit Inkerissä, Jorma Kähäri
Jorma Kähäri aloitti alustuksensa Inkerin historiasta.
Stolbovan rauha 1617 merkitsi Ruotsin valtakautta, jolloin suomalaisia alkoi
muuttaa Inkerinmaalle. Väkeä muutti Savosta ja Karjalasta. Heitä värvättiin
maanviljelijöiksi 10 v. verovapaudella. Ruptuurisodassa ortodoksista väestöä pakeni
Venäjälle. Luterilainen kirkko perustettiin 400 vuotta sitten. (Lempaala v.
1611). Pietari I halusi paikan, josta pääsee merelle. Suuri pohjansota, jossa
Inkeri Venäjän vallan alle. Alkoi Pietarin rakentaminen, raja siirtyi
Kymijoelle.
Kähärin sukua löytyy Turun seudulta
1300-luvulta. Ensimmäiset Kähärit löytyvät Lempaalasta 1700-luvun alussa, jonne
he tulivat Savosta. 1700-luvun Kähäreistä on noin 90 vuoden aukko käytössä
oleviin kirkonkirjoihin. Nykyinen sukuhaara on lähtöisin Kaitalasta. 38 talosta
Pien-Kaitalassa 33 löytyi Kähäri-nimisiä. Kähärit palvelivat Venäjän
armeijassa.
Matti Kähäri (Jorma Kähärin isoisä)
ja Simo Husu Raudusta olivat langoksia, Simon vaimo oli Matin sisko. He tulivat
Suomeen v. 1919 vallankumouksen jälkeen. Seuraavan kerran isä-Tahvo Kähäri oli
Raudussa autonkuljettajana jatkosodan aikana. Matti Kähäri (kouluneuvos
28.8.1912 Lempaala, k. 28.12.1989 Helsinki) oli tunnetuimpia nimen kantajia.
Väestörekisteristä löytyy 504 Kähäri-nimistä.
8.
Rautulaisen nuorukaisen Kelton matka, Varpu-Leena Sumsa
Varpu-Leena Sumsa
kertoi isänsä Kelton matkasta vuonna 1914. Isä on kirjoittanut tarinan,
kun hän kävi tekemässä palkkatyötä perunankaivussa Keltossa Venäjällä. Isä eli nuoruutensa mm. Raasulissa, josta
matka alkoi Pietarin kautta. Poutapäivinä poimittiin perunoita, sadepäivinä
puitiin ruista. Palkka määrättiin Kelton kirkonmäella sunnuntaisin, jolloin
isännät huusivat työmiehiä. Töitä tehtiin useissa taloissa Vanhassa kylässä,
sen jälkeen Virkkilän kylässä, sitten Seltsoin kylässä. Lokakuussa, kun lunta
jo alkoi sataa, työmiehet palasivat kotiin junalla. Tarina ollut Rautulaisten
lehden lokakuun numerossa 1964.
9.
Inkeriläisten sukujen tutkiminen, Eeva Malkamäki
Eeva kertoi, että hän on tutkinut Kansallisarkistossa
passiluetteloita. Wikipediassa löytyy tietoa Inkerin historiasta ja
kirjallisuusluetteloita. Kansallisarkiston Portti-hakuja, joista löytyy
aineistoja: Arkistot/aineistot/Portti/Vakka/. Hakusanalla ’Inkerin’ löytyi
parhaiten tietoja. Nettiosoitteita:http://www.arkisto.fi/->Aineistot->Portti->Inkeriläiset
Passivirasto: http://wiki.narc.fi/portti/i_Pietarissa
Tietoja inkeriläisistä voi kysellä
myös MAP-kirkon arkistosta Haagassa ja Pakolaisseurakunnan arkistosta Mikkelissä.
10.
Kuulutko sukuuni 2011, Leena Repo
Käytiin läpi käytännön asioita
tapahtumasta: vaakunat, viirit, pöytästandaarit, kirjoja mukaan kirjapöytään,
pitäjälehdet, tilauslappuja. Seinille pitäjäkartat, vanhoja karttoja.
Perjantaina rakentaminen, lauantain ja sunnuntain päivystäjät ja purku. Vuoro
täytyy tehdä loppuun ja palvella asiakkaita loppuun asti. Aikaisemmin tehtyjä
sukutauluja voi tuoda. Leena Repo kerää päivystäjälistan.
11. Elämää,
tapahtumia ja kohtaloita ennen, aikana ja jälkeen 1918, Osmo Tuokko
Hankkeen vetoryhmä on kokoontunut
kesällä, jossa mukana kaikki pitäjät. Seuraava tapaaminen on 8.10. Jos
halutaan, että aineisto painetaan kirjan muotoon, tarvitaan lahjoittajia, jotka
vaativat rekisteröidyn yhdistyksen. Mahdollisina rahoittajina olisi säätiöitä
ja julkishallinnon yhteisöjä. Verottajan kanssa täytyy olla yhteyksissä. Jos
täm piiri rekisteröidään, niin rahan tarve rekisteröintikuluihin olisi aluksi
200 euroa.
Kalevi Hyytiä esitti, että joku jo
olemassa oleva yhdistys (pitäjäseura tms.) ottaisi hankkeen hoitaakseen.
Hankkeen aikataulu: aikaisin ulkopuolisen rahan hakuprosessi olisi vuoden 2012
marraskuuhun mennessä. Suvannon seudun
pitäjäyhteisöjen kokous on 25.9. Mikkelissä, jossa Kalevi Hyytiä lupasi ottaa
asian esille. Marraskuussa tiedetään asiasta enemmän.
12. Inkerin
pakolaisuus, Osmo Tuokko ja Ilmi Pesonen
Siirrettin marraskuun
kokoukseen aikapulan vuoksi.
13.
Taloustilanne
Kassa 1107,20
Kahvit 66,20
Yhteensä 1173,40
14. Tiedotusasiat
Leena Repo kertoi sukututkimuslöydöstä:
Viipurin maakunta-arkiston Viktor näytti netistä Mats-sedästä tietoja punaisten
aseiden salakuljettamisesta. Sakkolan Riiskan kirjassa löytyi jälkikirjoitus
Matti Reposta. Matti Revon tehtävä oli EK:lle soluttautua venäläisten joukkoon
(Toivo Kuparinen)
Eeva Malkamäki: Sukutietolehti:
Sukututkijan jatkokursseja
Pitäjäseurojen kokous 19.11.2011
Karjalan liitto
Osmo Tuokko: Tverin karjalasta
terveiset, Venäjän suomen sukuisten kansojen festivaalista: Rautulaisten
lehdessä artikkeli: sukulaisia vierin maalla (Tver), siellä on käyty,
1600-luvulla lähtenyt ortodokseja
Antero Pärssinen: 10-vuotisjuhlassa Laatokka-salissa
14.4.2012 on tiedossa puheita, esitelmiä, tervehdyksiä, lauluja, kutsuttuina
Karjalan liitto, pitäjäseurat, ortodoksisukututkimuspiiri, Karjalan talon alakertaan
näyttely ja juhlakahvit 13 – 17. Marraskuun kokouksessa on ohjelma selvillä.
15. Muut
asiat
Ei ollut muita asioita.
16.
Seuraava kokous 26.11.2011 Laatokka-sali, Metsäpirtti isännöi.
17.
Kokouksen päättäminen
Raimo Tuimala päätti
kokouksen klo 16.55.