2. Sihteerin valinta
3.Tämän tapaamisen aikataulusta sopiminen
4. Esittely
Läsnäolijat:
5. Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja pääpiirteittäin. Keskusteltiin osallistujaluetelosta, josta tarkastuksen jälkeen ei löytynyt puutteita.
6. Sukututkimuspiirin kassassa on tällä hetkellä rahaa 145 euroa 65 senttiä. Ei velkoja tai saamisia mistään. Tämän kertainen tuotto 46,80 euroa lisätään kassaan.
7. 1818 henkikirjat
Kalevi Hyytiä oli lähettänyt terveisiä, että hänellä nyt oleva aineisto on viikoilla 6-7 internetissä. Paikallaolevista Pentti Varvas lupasi toimittaa oman osuutensa Kaleville helmikuun aikana. Tallennukseksesta välitetään tietoa paikallisjulkaisuihin (Vpl. Pyhäjärvi, Suvannon Seutua ja Rautulaisten lehti) ja Karjala-lehteen sekä pyritään saamaan linkit myös pitäjäseurojen internet-sivustoille.
Keskusteltiin Kalevi Hyytiän internet-sivustoilla olevien henkikirjatietojen tulostamisesta paperille. Joillakin piiriläisillä on ollut vaikeuksia tulostuksessa. (Todennäköisesti selaimen asetuksissa tms.)
8. Jaakko Koskivaaran esitelmä kreikanuskoisuudesta
Esitelmänpitäjä kertoi ortodoksisen uskonnon historiasta, sen leviämisestä Karjalaan ja Ruotsin vallan aikaisista vainoista. Kuulimme myös autioituneiden tilojen asuttamisesta, uskonnonharjoittamisen vapautumisesta ja Palkealan seurakunnan perustamisesta.
Keskustelimme alustuksen perusteella seka-avioliitoista, jotka yleistyivät vasta 1900-luvulla ja yleisestä kanssakäymisestä evankelisluterilaisten eli ruotsien kanssa.
Kreikanuskoisuus väheni 1900-luvulla, kun paineita aiheuttivat itsenäistymisen jälkeen esimerkiksi menestyminen valtionviroissa sekä lisääntyneet seka-avioliitot. Sotien jälkeen osa kreikanuskoisista liittyi uudella asuinpaikkakunnalla ev.lut. kirkkoon, koska omia kirkkoja oli olemassa vähän kanta-Suomessa. Palkealan seurakunnan kirjat vietiin evakkoon vuonna 1942 Rantasalmelle ja nyt ne ovat Kansallisarkistossa.
Vilkasta keskustelua aiheuttivat myös sukunimien vaihtaminen eri aikoina. Esimerkiksi Vaski-Petrov-Koskivaara, jossa Vaski edustaa vanhaa nimiperintöä, Petrov isännimeen perustavaa kantaa ja Koskivaara 1900-luvun alun jälkeen suomennettua.
Juhani Kailasto kertoi omia tarinoitaan kreikanuskoisista ja heidän suhteistaan toisiin paikkakuntalaisiin. Hänen syntymäkylänsä Pyhäjärven Riiska oli melko kreikanuskoinen ja yhteistyötä tehtiin luterilaisten Kukkojen kanssa esimerkiksi nuotanvedossa yhteisomistuksessa olevalla nuotalla.
9. Kesän 2004 matkat
Keskustelimme mahdollisuudesta osallistua jälleen Vantaan sukututkijoiden näyttelyyn. Tänä vuonna Karjalaisten
sukuyhteisöjenliitto on myös mukana omalla panoksellaan.
Eeva Malkamäki ehdotti laajempaa alueemme kylä/koulupiirikirjojen esittelyä ja ehkäpä myyntiäkin. Kevään aikana pitää
selvittää, kuinka paljon kyläkirjoja on olemassa tai tulossa.
11. Sakkola-museo Lempäälässä
Eila Aro kertoi museon toiminnasta. Ensi kesän aiheena on Petäjärvi. Päätettiin suunnitella sukututkimuspiirin matkaa 11.9.2004 Lempäälään. Eila Aro lupasi hoitaa yhteydenpidon.
12. Seuraava kokous
Kokous oli jo aikaisemmin sovittu lauantaiksi 17.4.2004 kello 14.00 Karjalatalolle Galleria-saliin ja pyhäjärveläiset ovat
tällä kertaa vuorossa kustannusten maksajiksi.
Tulevassa kokouksessa mietitään mm. ryhmän halukkuutta tai tarvetta tallentamistyöhön 1800-luvun henkikirjoista esimerkiksi
tuhatluvun puolivälistä ja loppupuolelta.
Pentti Aho on lupautunut seuraavalla kertaa kertomaan meille kirjastaan Punakapteeni Simo Suden kohtalo.